Pellervon merkillä on jo kymmenien vuosien tunnettuus. Pellervo logoa tulee käyttää mahdollisuuksien mukaan kaikessa järjestön viestinnässä ja markkinoinnissa. Merkki osaa voidaan myös käyttää irrotettuna tunnuksen sanallisesta osasta (logosta), mikäli asiayhteydessä on muutoin selvää, että viestijä on Pellervo.
Värillinen perusversio:
Käytetään aina kun mahdollista.
Valkoinen versio:
Käytetään kuvan päällä. Kuvan taustan tulee olla riittävän tumma jotta tunnus piirtyy taustasta selkeästi.
Musta versio:
Käytetään kun värillistä merkkiä ei voida käyttää.
Linja versio:
Voidaan käyttää vesileimana tai kohokuviona, joissa halutaan korostaa arvokkuutta.
Valokuva versio:
Voidaan käyttää valokuvaa korvaavana kuvitus elementtinä. Merkistä on luotu useita kuvaversioita.
Tiedostot voidaan yleisesti jakaa karkeasti kahteen luokkaan: vektori- ja pikselitiedostot. Näiden kahden tärkein ero on se, että pikselitiedosto muodostuu yksittäisistä kuvapisteistä ja sitä ei kannata skaalata suuremmaksi. Jotkut pikselitiedostot, kuten JPG, eivät myöskään tue läpinäkyvää taustaa. Vektoritiedosto on rakennettu matemaattisista pisteistä ja käyristä ja sitä voidaan skaalata suuremmaksi ilman rajoja. Vektoritiedostoa suositellaan aina kun se on mahdollista.
Pikselitiedostot: JPG
Pikselitiedostot, joissa on läpinäkyvä tausta: PNG
Vektoritiedostot: PDF, EPS
Vektoritiedostot verkossa: SVG
Kun käytät ohjelmistoja kuten Microsoft Word, PowerPoint, tarvitset todennäköisesti pikselitiedoston: JPG tai PNG. Joissakin Office-ohjelmistossa, kuten Wordissa, voit myös tuoda vektoritiedostoja, kuten PDF-tiedostoa.
Voit käyttää pikselitiedostoja, kuten JPG tai PNG, mutta myös SVG-vektoritiedostoa.
Voit käyttää lähes kaikentyyppisiä logotiedostoja, jos käytät ammattimaisia suunnitteluohjelmia kuten InDesign, Photoshop, Illustrator, After Effects, Corel jne. Kaikki riippuu suunnittelutavoitteista ja loppukäytön asettamista vaatimuksista.
Pellervon logo on keskeinen osa brändipääomaamme. Sen muotoilussa ja koko visuaalisessa identiteetissä on pyritty selkeään ja tehokkaaseen muotokieleen. Logosta ammennettua muotokieltä hyödynnetään myös identiteetin sovelluksissa.
Logoa tulisi ensisijaisesti käyttää valkoista tai vaaleaa taustaa vasten. Logon suoja-alue on määritelty oheisen esimerkin mukaisesti logon o-kirjainta hyväksi käyttäen.
Logotiedostot voidaan yleisesti jakaa karkeasti kahteen luokkaan: vektori- ja pikselitiedostot. Näiden kahden tärkein ero on se, että pikselitiedosto muodostuu yksittäisistä kuvapisteistä ja sitä ei kannata skaalata suuremmaksi. Jotkut pikselitiedostot, kuten JPG, eivät myöskään tue läpinäkyvää taustaa. Vektoritiedosto on rakennettu matemaattisista pisteistä ja käyristä ja sitä voidaan skaalata suuremmaksi ilman rajoja. Vektoritiedostoa suositellaan aina kun se on mahdollista.
Pikselitiedostot: JPG
Pikselitiedostot, joissa on läpinäkyvä tausta: PNG
Vektoritiedostot: PDF, EPS
Vektoritiedostot verkossa: SVG
Kun käytät ohjelmistoja kuten Microsoft Word, PowerPoint, tarvitset todennäköisesti pikselitiedoston: JPG tai PNG. Joissakin Office-ohjelmistossa, kuten Wordissa, voit myös tuoda vektoritiedostoja, kuten PDF-tiedostoa.
Voit käyttää pikselitiedostoja, kuten JPG tai PNG, mutta myös SVG-vektoritiedostoa.
Voit käyttää lähes kaikentyyppisiä logotiedostoja, jos käytät ammattimaisia suunnitteluohjelmia kuten InDesign, Photoshop, Illustrator, After Effects, Corel jne. Kaikki riippuu suunnittelutavoitteista ja loppukäytön asettamista vaatimuksista.
Merkin ja Andelsförbundet -logo yhdistelmää käytetään silloin, kun esiinnytään vain Andelsförbundetin nimissä. Näitä ovat viralliset yhdistyksen kokoukset, jäsenkirjeet ja esimerkiksi ansiomerkit.
Logosta on tuotettu erilaisia väriversioita (CMYK, RGB) eri käyttötarkoituksia ja sovelluksia varten. Logosta tulisi ensisijaisesti käyttää aina sinistä positiiviversiota tai valkoista negatiiviversiota. Mikäli näiden logoversioiden käyttö ei ole mahdollista, esimerkiksi painoteknisistä syistä, käytetään mustaa logoversiota.
Erilaiset loppukäyttötavat edellyttävät eri väritiloja. Siksi on olemassa logo-versioita joissa on erilaisia väritiloja, kuten CMYK, RGB, PMS ja harmaasävyt. Tavoitteena on hallita brändin värejä eri sovelluksissa ja medioissa.
JPG-, GIF- ja PNG-logot sisältävät oikean RGB-väritilan, joten sinun ei tarvitse kiinnittää huomiota erilaisiin väritiloihin työskennellessään Microsoft Office -ympäristössä.
Suunnittelijat valitsevat painotuotteiden suunnittelussa oikean väritilan käyttötarkoituksensa mukaan. Logoja on saatavana CMYK- ja mustavalkotiloissa.
CMYK = värimalli, jota käytetään neliväreissä (C = syaani, M = magenta, Y = keltainen, K = avainväri, musta). CMYK-värien määrittely päällystetylle paperille voi poiketa sanomalehtipaperista.
RGB = värimalli, jota käytetään televisiossa ja tietokoneen ja matkapuhelimien näytöissä, digitaalikameroissa, videoprojektoreissa ja vastaavissa. RGB tarkoittaa punaista, vihreää ja sinistä.
Harmaasävy = värimalli, joka sisältää vain mustan värin, mutta koostuu yksinomaan harmaasävyistä.
PMS = Pantonen luoma värijärjestelmä, jonka avulla voidaan tuottaa värejä joita ei voida simuloida CMYK-väreillä. PMS-sävyt sisältävät myös metalliset ja fluoresoivat värit.
SANOMALEHTI = CMYK-väri, jonka väriarvoja on saatettu muokata parantamaan värin toistuvuutta sanomalehtipainatuksessa. Väriarvo saattaa olla sama kuin alkuperäinen CMYK, mutta erityisesti tummia värisävyjä tyypillisesti kevennetään sanomalehtipainatuksessa.
Ohessa on esitetty esimerkkejä logon vääränlaisesta käytöstä. Logosta on välttämätöntä käyttää aina siitä tuotettuja originaalitiedostoja, muuttamatta niitä millään tavalla. Kuva-alueen päällä logoa voi käyttää tietyin rajoittein. Tärkeintä on, että logon luettavuus ja näkyvyys ei häiriinny kuva-alueen päällä.
Logoa ei tule käyttää pinnan päällä, jossa on voimakas kuvio.
Väripinnalla tulee käyttää vain logon valkoista versiota.
Logon väriä ei saa muuttaa.
Logon mittasuhteita tai muotoilua ei saa muuttaa.
Logoa ei tule käyttää kuva-alueen päällä, jossa on voimakas kuvio tai sävyero.
Kuvan päällä voi käyttää valkoista logoa.
Sisällön ja kuvan asettelua pyritään jakamaan pystysuoriin ja vaakasuoriin lohkoihin. Palstoina voidaan käyttää tasapalsta, oikean reunan liehua, vasemman reunan liehua ja keskitetty palstaa. Julkaisuissa käytetään liehupalstaa, jos se vain on mahdollista. Yhdelle palstalle pyritään kirjoittamaan yksi asia, mikä helpottaa lukemista ja asian hahmottamista.
Esimerkkejä
